sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Keikalla


On kuuma,hikinen ja nihkeä olo. Pois päältä otettu ohut neuletakki ei auta juurikaan olotilaa. Rinnassa tuntuu lähes räjähtävän, kun bassot kaikuvat kaiuttimista. Korviani särkee. Tunnen bassojen jytkeen.

Näen edessäni bändin jäsenet. Vokalisti huutaa mikkiin. Basisti ja syntikan soittaja seisovat paikoillaan. Kitaristi juoksee lavaa edestakaisin, välillä pysähtyen moshaamaan. Rumpalilla on täysi työ pitää tuplabasaria yllä.

Ilma on kostea ja raskas hengittää. Tunnen kun hiki valuu niskastani alas pitkin selkää. Haistan hien ja maahan kaatuneen oluen. En pysty liikkumaan. Olen kiinni ihmismassassa, jonka mukana liikun. Tuo massa pitää minut pystyssä. Kengät tarttuvat tahmeaan lattiaan ja niiden pohjiin on uponnut monta lasinsirua.

Nyt se tulee, se biisi! Adrenaliini hyökkää ympäri kehoani. Yritän hyppiä. Käteni ovat kattoa kohti ja taon ilmaa.  Laulan bändin mukana niin kovaa kuin vain kipeästä kurkustani saan ääntä lähtemään. Tämä fiilis on huumaava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti